Lahde: Wikipedia. Sivut: 37. Luvuissa: Kreeta, Zoniana, Elafonisi, Hrisi, Agii Theodori, Malia, Sfakia, Heraklion, Rethymnon, Ierapetra, Matala, Hanian prefektuuri, Sitia, Agia Rumeli, Heraklionin prefektuuri, Rethymnonin prefektuuri, Kreetalainen koulukunta, Hora Sfakion, Paleohora, Frangokastello, Gavdos, Kreetan yliopisto, Lasithin prefektuuri, Epeiros, Guves, Nea Kidonia, Agios Nikolaos, Kissamos, Vatsiana, Psiloreitis, Platanias, Plakias, Moni Arkadi, Kreetan teknillinen yliopisto, Kontomari, Imbrosin rotko, Kournas, Falasarna, Vitsentzos Kornaros, Attika, Ita-Makedonia ja Traakia, Lefka Ori, Kato Stalos, Jooniansaaret, Keski-Makedonia, Kri-kri, Samarian rotko, Lansi-Makedonia, Pohjois-Egean saaret, Etela-Egean saaret, Peloponnesos, Lansi-Kreikka, Soudanlahti, Thessalia, Geropotamos, Keski-Kreikka, Vai, Pahnes, Dikti, Afendis Hristos, Gavdoksen ja Gavdopoulan saarten kansainvalisesti tarkea lintualue, Sitia-vuoret, Kournasjarvi. Ote: Kreeta (kreik., Kriti) on itaisella Valimerella sijaitseva Kreikan suurin ja Valimeren viidenneksi suurin saari seka yksi Kreikan 13 periferiasta. Kreetan suurimmat kaupungit ovat Heraklion, Hania, Rethymnon, Agios Nikolaos, Ierapetra ja Sitia. Saari on ita-lansisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, 12-60 kilometrin levyinen, ja sen pinta-ala on 8 261 neliokilometria. Koko periferian pinta-ala on 8 335 km . Asukkaita periferiassa oli vuoden 2001 vaestonlaskennassa 601 159. Kreetalla vallitsee leuto valimerenilmasto. Kreetalla noin vuosina 2600-1400 eaa. kukoistanut minolainen kulttuuri oli seka Kreikan etta koko Euroopan ensimmainen merkittava korkeakulttuuri. Minolaiskauden jalkeen mykenelaiset ja doorilaiset hallitsivat saarta. Sittemmin Kreeta oli osa Rooman valtakuntaa, Bysanttia, Venetsiaa ja Osmanien valtakuntaa, ennen kuin se 1900-luvun alussa tuli osaksi Kreikkaa. Vuosisatojen ajan saari tunnettiin italiankielisella nimella Candia. Antiikin roomalaiset kutsuivat saarta latinaksi nimella Creta ja turkiksi saari on Gir...